Johtava energiatehokkaiden ohjelmistoratkaisujen arkkitehti Jarkko Koistinaho AtoZ Oy:stä oli Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen toisen päivän päivän eli keskiviikon 8.11.2023 kahdeksas puhuja. Klo 14:ään ulottuvan aamupäivän ohjelman järjestäjänä oli Systeemityöyhdistys Sytyke ry ja teemana ”Systeemityö ja vihreä siirtymä”. Esityksestä riippuen esityksiä seuraamassa oli 40–90 henkilöä.

Koistinahon mukaan hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen tai palvelun ilmastokuormaa koko sen elinkaaren aikana. Energiankulutus puolestaan on terminä huono, sillä teoreettinen fysiikka ei tunne termiä ollenkaan. Energiaperiaatteen eli energian säilymislain mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota. Toisaalta energia voi muuttaa muotoaan esimerkiksi liike-energiasta lämpöenergiaksi. Tätä taustaa vasten energiankulutuksella tarkoitetaan niitä prosesseja ja tapoja, joissa tapahtuu energian hukkaa energian muuttuessa muodosta toiseksi, energiamuotoa ei voida palauttaa alkuperäiseen muotoon tai sitä ei voida hyödyntää fiksusti.

Koistinaho kuvasi hiilijalanjälkeä ja energiankulutusta myrsky-yön jälkeen ajotielle kaatuneen puun ongelman kautta. Siinä tapauksessa hiilijalanjälki ja energiankulutus syntyvät raaka-aineiden, valmistustapojen ja kuljetuksen sekä kuluneen energian kautta. Digitaalisissa palveluissa on samat komponentit.

Asia ei kuitenkaan ihan näin yksinkertainen. Digitaaliset palvelut koostuvat monien osien summasta. Esimerkiksi somepalvelut ovat aina yhteydessä datakeskuksiin, kun lähetetään kuvaviestiä tai selataan syötettä, jolloin loppukäyttäjälaitteet toimivat aktoreina vaikuttaen ilmastokuormaan. Kuvaviesti kulkeutuu Internetin (lähetyspalvelujen sekä televiestintäinfrastruktuurin ja -verkkojen) kautta datakeskukseen, josta tulee kuittaus siitä, että kuvaviesti on saatu tallennettua. Kun loppukäyttäjälaitteita on paljon, energian kulutus kumuloituu joka kuvaviestin ja kuittauksen myötä.

ICT-alan osuus oli muutama vuosi sitten 5–9 % globaalista energiankulutuksesta. Kun vuosittainen kasvu on 6–9 %, tämänhetkinen osuus on noin 7–11 % ja vuonna 2030 kulutus olisi noin 20 %. Osuus kasvihuonepäästöistä on luokkaa 1,5–5 %. Lisäksi on muistettava, että maailman nopeiten kasvava jätelaji on käytöstä poistettu elektroniikka.

Metan eli Facebookin vastuullisuusraportin mukaan sen sähkönkulutus on viimeiset kolme vuotta ollut kokonaan uusiutuvaa energiaa. Mutta vuosittainen sähkönkulutus kasvaa ja sähköstä valtaosa kuluu datakeskuksissa. Vuonna 2022 Metan sähkönkulutus 11,51 TWh oli jo 47 % koko Suomen sähkönkulutuksesta (24,3 TWh) ja kuluvana vuonna Metan sähkönkulutus ylittää puolet Suomet sähkönkulutuksesta.

Mitä sitten yritykset voivat tehdä digitaalisille palveluilleen? Ensinnäkin Koistinahon mukaan kannattaa hakea tietoa ja levittää tietoa ICT-alan vastuullisuudesta. Toiseksi kannattaa arvioida ja nostaa yksinkertaisia konkreettisia toimenpiteitä tehtäväksi. Kolmanneksi kannattaa muistaa, että jokainen pienikin askel oikeaan suuntaan edistää yhteistä hyvää. Ei ole yksittäistä asiaa, jolla ongelma ratkeaa, jolloin on tärkeää ottaa askeleita – olipa ne isoja tai pieniä – eteenpäin.

Mistä saa sitten tietoa ja mistä lähteä liikkeelle? Ensinnäkin AtoZ on Profession kanssa järjestämässä marraskuun lopulla Energiatehokkaat ohjelmistot -koulutusta, mistä ainakin saa tietoa ja näkemyksiä. Toiseksi tietoa ja työkaluja löytyy TIEKEn isännöimistä Green ICT- ja MitViDi-hankkeista sekä kolmanneksi Janne Kalliolan Green Code -oppaasta.

Mitä sitten on luvassa seuraavan kymmenen vuoden aikana? Vuonna 2024 voimaan tulevat vastuullisuusraportointi ESG ja kestävyysraportointidirektiivi CSRD, jotka tulevat tavalla tai toisella vaikuttamaan yritysten kirjanpitoon ja raportteihin. Koistinahon mukaan digitaaliset palvelut ja järjestelmät tulevat sisältymään raportointiin hiilijalanjälkineen ja ilmastokuormineen. Toisaalta yritysten ja kotitalouksien vastuullisuus sekä laitteiden kierrätys ja kiertotalous tulevat vahvistumaan Koistinahon näkemyksen mukaan. Tähän vaikuttaa myös EU:n sääntely muun muassa ekosuunnitteluasetuksen laajentumisen myötä. Kolmanneksi sovelluksia ja digitaalisia palveluja kehitetään kohdelaitteet huomioiden. Neljänneksi sovellusten ja digitaalisten palvelujen hiilijalanjälkeä pystytään arvioimaan ja mittaamaan, mikä on nyt jo mahdollista esimerkiksi julkipilvipalveluissa, mutta toistaiseksi sen raportointi ei ole tarpeeksi tarkkaa. Viidenneksi nykyajan megatrendi eli tekoäly: sen vastuullisuus sekä sen käyttö vastuullisuustyössä vahvistuu unohtamatta inhimillisyyttä.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: TIVIA ry