Historia
Yli 60-vuotinen taival on takana
Reikäkorttiyhdistyksen syntymisen lähtökohdat vuonna 1953 – Uusiutuminen oli elinehto yhdistykselle
IBM oli monopoliasemassa oleva reikäkorttikoneiden myyjä Suomessa, mutta sen ei koettu ottavan huomioon tarpeeksi asiakkaidensa tarpeita: järjestelmän hallinnan ja hyödyntämisen koulutus puuttui.
“Tarvittiin käyttäjien keskeistä yhteistoimintaa, yhteistä foorumia, jossa voitaisiin keskustella ja sopia johtavista pääperiaatteista”, Erkki Pale 20-vuotisjuhlakirjoituksessa Miten Reikäkorttiyhdistys syntyi?
Työmarkkinakysymykset jätettiin yhdistyksen toiminnan ulkopuolelle, koska vuonna 1950 yhdistyksen perustamisessa oltiin epäonnistuttu työmarkkinakysymysten takia. Perustamisen yhteydessä otettiin oppia myös ruotsalaisten virheistä:
-
Ei riitä, että perustettava yhdistys on avoin vain IBM:n järjestelmän käyttäjille. Se on tehtävä avoimeksi kaikkien järjestelmien käyttäjille.
-
Ei riitä, että yhdistyksellä on vain henkilöjäseniä. Myös yritykset on saatava jäseniksi. Vain siten turvataan toiminnalle taloudellinen pohja.
-
Ei riitä, että henkilöjäsenet otetaan vain yritysten johtoportaasta. – Oli saatava mukaan niitä, jotka varsinaisesti tekivät työn.
Reikäkorttiyhdistyksen perustaminen
26.11.1953 perustettiin Reikäkorttiyhdistys Erkki Palen johdolla. Perustajina olivat 13 henkilöä, jotka edustivat 10 eri liikettä:
-
Reino Kukkonen, toimistopäällikkö, Oy Alkoholiliike Ab
-
Georg Wennerstrand, osastopäällikkö, Oy Karl Fazer Ab
-
Carl-Eric Eldman, osastopäällikkö, Fennia-yhtitöt
-
Tauno Jylhä, osastopäällikkö, Kansaneläkelaitos
-
Veikko Hauru, osastopäällikkö, Pohja-yhtymä
-
Kurt Lindroos, kamreeri, Vakuutusosakeyhtiö Pohjola
-
Sulo Rosenqvist, kamreeri, Postisäästöpankki
-
Edmund Luther, toimistopäällikkö, Helsingin Puhelinyhdistys
-
Ingemar Cannelin, operatööri, Helsingin Puhelinyhdistys
-
Erkki Pale, johtaja, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salama
-
Esko Kaila, ylimatemaatikko, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salama
-
Olavi Rahikainen, osastopäällikkö, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salama
-
Kari Karhunen, yliaktuaari, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi
IBM hyväksyttiin yhdistyksen liikejäseneksi jo ensimmäisessä kokouksessa.
Yhteisenä foorumina
Reikäkorttiyhdistys toimi aluksi yhteisenä foorumina, jossa vaihdettiin mielipiteitä ja kokemuksia sekä vertailtiin koneinstallaatioita ja sovelluksia. Jo 50-luvun aikana Reikäkorttiyhdistyksestä tuli tunnustettu instituutio, minkä seurauksena se rupesi antamaan sekä lausuntoja että vaateita alaa koskien.
Elektroniaivot huomioitiin jo 1956
Vuoden 1956 yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hauru totesi, että elektroniaivoja eli tietokoneita koskevat kysymykset oli ennakkoluulottomasti liitettävä yhdistyksen toiminnan piiriin. Käytännössä tietokoneista kiinnostuneiden määrä kasvoi vuonna 1957, jolloin VR ja Postisäästöpankki siirtyivät kohti tietokoneaikaa. Vuoden 1960 syksyllä yrityksiä siirtyi sankoin joukoin tietokoneaikaan, ja Reikäkorttiyhdistyksen nimenmuutos oli tarpeellinen. Reikäkorttiyhdistys vaihdettiin Tietokoneyhdistykseksi.
Tietojenkäsittelyalan kansallinen komitea toimi Tietokoneyhdistyksen kanssa rinta rinnan
Suomen Akatemian luonnontieteellinen toimikunta perusti Tietojenkäsittelyalan kansallisen komitean, jonka tarkoituksena oli osallistuminen aluillaan olevaan kansainväliseen toimintaan.
Vuodesta 1959 lähtien pidettiin kolmen vuoden välein IFIP (International Federation for Information Processing) ja vuosittain Nordsam (Nordisk Symposium över Användingen av Matematikmaskiner) -kongressit.
Vuonna 1966 komitea kuitenkin lakkautti itsensä ja siirsi tehtävänsä Tietokoneyhdistykselle. Näin Suomeen ei syntynyt erillisiä yhdistyksiä kaupallis-hallinnollista ja tieteellis-teknillistä tietojenkäsittelyä varten. Muualla maailmassa erilliset yhdistykset olivat yleisiä.
Jäsenyys yhdistyksessä
60-luvulle asti henkilöjäsenmäärää kontrolloitiin, mutta tietokoneiden nopean yleistymisen jälkeen, ja 60-luvun puolivälissä syntyneiden tietokonekerhojen seurauksena, jäsenyyskysymys jouduttiin ratkaisemaan uudella tavalla.
Vuonna 1972 yhdistys muutettiin Tietojenkäsittelyliitoksi, mikä mahdollisti jäsenmäärän kasvun ja toisaalta myös toiminnan monipuolistamisen.
Tutkimus- ja julkaisutoiminta
Aluksi julkaistiin vain yhdistyksen omaa lehteä, mutta 60-luvun puolivälin tietokoneistuminen toi tullessaan uutta myös julkaisutoimintaan. Vuonna 1971 ilmestyi ATK-vuosikirja, sitten ATK-sanakirja ja muita julkaisuja. Ensimmäinen versio ATK-sanakirjasta ilmestyi jo 60-luvulla printattuna versiona.
Tutkimustoiminta alkoi 60-luvun puolivälissä. Vuonna 1979 liiton Tutkimussäätiö perustettiin edistämään alan soveltavaa tutkimusta ja atk-koulutusta. Tietotekniikan tutkimussäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomea palvelevaa tietotekniikkaa koskevaa ja siihen liittyvää koulutus- ja neuvontatoimintaa, jonka tavoitteena on taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat huomioonottava tietotekniikan mahdollisimman tehokas hyväksikäyttö.
-
Vuonna 1973 laadittiin Tietojenkäsittelyliiton politiikka-päämäärät: tutkimus-, koulutus-, teollisuus-, alue- ja tiedonsiirtopolitiikka sekä yksilön tietosuoja
-
Koulutustoiminta, erityisesti Suomessa neljän vuoden välein järjestettävä NordDATA-konferenssi, oli 70-luvulla liitolle tärkeää. Liitto kasvoi 80-luvulla nopeasti
-
Vuonna 1981 liitto oli mukana perustamassa kasvavaan tarpeeseen syntynyttä Tietotekniikan kehittämiskeskusta (nyk. TIEKE)
-
Vuonna 1983 perustettiin Tietotekniikan liitto Tietojenkäsittelyliiton rinnalle. Liitot yhdistettiin vuonna 1986.
-
Vuonna 2013 Tietotekniikan liitto päättää liittokokouksessa muuttaa nimeään 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Nimenmuutoksesta järjestettiin kysely.
-
Vuonna 2014 Tietotekniikan liitto muutti nimekseen Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
-
Vuonna 2022 Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry päätti syyskokouksessaan lyhentää nimensä TIVIA ry:ksi
TIVIA 60 vuotta
”Takana on kuusi vuosikymmentä kehityksen aallonharjalla, ja tehtävämme on edelleen näyttää rohkeasti suuntaa tietotekniikan tulevaisuudelle”,
Robert Serén (TIVIAn toiminnanjohtaja 2006–2016)
TIVIA (ent. Tietotekniikan liitto) täytti 60 vuotta vuonna 2013. Alla tapahtumia juhlavuoden varrelta.
Vuoden tietotekniikkavaikuttaja ja -tuote
TIVIA on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan valinnut vuoden tietotekniikkavaikuttajan ja vuoden tietotekniikkatuotteen.