Terveysteknologia on suomen nopeimmin kasvava korkean teknologian ala, jonka osuus viennistä on merkittävä. Terveysteknologiayritykset ja terveysteknologiaa hyödyntävä terveyspalvelutuotanto on tänä päivänä merkittävä työllistäjä Suomessa. Tulevaisuuden terveyspalveluissa nähdään digitaalisilla ratkaisulla olevan kasvava rooli. Tämän takia paineet toimivien digitaalisten ratkaisujen innovaatiossa ja käyttöönotossa ovat suuret.

Oulun yliopistossa tutkitaan, kuinka digitaalisten terveysratkaisujen innovointia ja käyttöönottoa voitaisiin tukea ja helpottaa. Voitaisiinko infrastruktuuriratkaisuilla tai yhteisesti sovituilla kehitysalustoilla helpottaa ja nopeuttaa terveysteknologiaideoiden toimivuuden ja hyödyllisyyden osoittamista? Kysyimme Business Finlandin tukemassa projektissa seitsemän suomalaisten terveysteknologiaa kehittävien yrityksen IT-ammattilaisilta, mikä terveyteen liittyvien ohjelmistojen kehittämisessä on haasteellista.

Terveysteknologia on luonteeltaan monialaista – se yhdistää terveyshoidon, terveyden ylläpitämisen ja teknologian. Moni terveysteknologiayritys on saanut alkunsa terveysammattilaisen – esimerkiksi lääkärin – ideasta. Idean tuotteeksi saaminen on usein vaatinut sitä, että terveysammattilainen on kehittänyt itsestään myös IT-ammattilaisen.

Osaavan tiimin rakentamisen idean ympärille on saattanut hidastaa liikkeelle lähtöä. Moni terveysteknologiayritys on käytännössä ohjelmistoyritys, joka toimii läheisessä vuorovaikutuksessa terveysammattilaisten kanssa. Molemmat alat ovat nopeasti kehittyviä ja korkeasti erikoistunutta osaamista vaativia.

Yksi esimerkki, miten asiaa yritettiin ratkaista, oli Clinical Entrepreneur Finland -ohjelma (2018), jonka tarkoitus oli tehostaa terveysammattilaisten teknologista osaamista ja ymmärtämistä, sekä auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin terveysalan tarpeita ja keksiä siihen innovatiivisia ratkaisuja. Ohjelmassa yliopistosairaaloissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille annettiin mahdollisuuden työskennellä yrityksissä erikseen sovittavan ajanjakson ilman huolta virkansa, vakanssinsa tai toimensa menettämisestä. Terveysammattilainen on voinut viedä eteenpäin omaa yritysideaa tai osallistua kehitystyöhön jo olemassa olevassa yrityksessä. Tuloksista ei ole vielä tarkemmin tietoa. Yllättävästi isoin haaste oli löytää yrityksiä, jotka olivat halukkaita vastaanottamaan terveysammattilaisia, joka heijastaa monialaisen osaamisen kehittämisen ongelmia organisaatiorajojen yli. Monialaisen ja osaavan tiimin kehittäminen ja hallinta nousi haastatteluissamme keskeiseksi terveysteknologia-alalla onnistumisen edellytykseksi.

Osaamisen kehittämisessä erityiseksi terveysteknologia-alan haasteeksi nousi jatkuvasti alati muutoksessa oleva regulaatio. Uuden teknologian kehittyessä on ymmärrettävää, että on tarvetta luoda yhteisiä pelisääntöjä, jotta luottamus ja vastuullisuus ratkaisujen käyttöönotossa ihmisten terveyttä vaarantamatta pysyisi korkeana. Regulaation vaatimukset täytyy pystyä huomioimaan kehitysprosessin aikaisista vaiheista asti. Nopeasti kehittyvällä terveysteknologian toimialalla ketterien tuotekehitysmallien hyödyntäminen on mahdollista lääkinnälliseen käyttötarkoitukseen tarkoitettujen ohjelmistojen kehityksessä mutta regulaation vaikutus prosesseihin tulee tuntea. Joiltakin osin regulatiivista taakkaa voidaan keventää automatisoimalla ja sellaisten työkalujen hyödyntämisellä, jotka tukevat jäljiteltävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tällaisia ratkaisuja tarvitaan erityisesti silloin, kun otetaan käyttöön uusia tekoälysovelluksia, joiden läpinäkyvyyden todentaminen voi olla erityisen haasteellista.

Teksti: Minna Isomursu ja Anna Sachinopoulou
Kuva: Shutterstock

TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.

TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.