Jos vierailet somessa, huomaat, että monesta meistä on viime aikoina kuoriutunut koronavirusasiantuntija. Useita ärsyttää se, että muutkin kuin epidemiologit esittävät kommenttejaan, mutta asian voi nähdä myös toisella tavalla. On hyvä, että ihmiset muodostavat omaa käsitystään tilanteesta ja tärkeistä päätöksistä sekä osallistuvat keskusteluun, johon tarvitaan myös muun kuin epidemiologian asiantuntemusta. SAMASSA päätöksenteon taustalla olevat tiedot, oletukset ja mallinnukset sekä näiden saatavuus ovat nousseet puheenaiheeksi. Taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtama taloustyöryhmä ihmetteli julkisesti, että viranomaiset panttaavat tietoja ja käyttävät tiedon säännöstelyä vallan välineenä. Tämän johdosta hallitus linjasi, että kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskelmat oletuksineen ja parametreineen tulee julkaista. Linjaus joutui heti käytännön testiin, kun Open Knowledge Finland ry teki THL:lle tietopyynnön epidemialaskelmien tietoaineistoista ja lisäksi vaati saada tarkasteluun myös käytetyn ohjelmiston lähdekoodin. SUOMI on ollut edelläkävijä viranomaistiedon avoimuudessa. Vuoden 1766 painovapauslaki oli ensimmäinen laki maailmassa, johon kirjattiin julkisuusperiaate, minkä mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoa julkisista asiakirjoista ja viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö. Myös viime vuosina julkinen sektori on tehnyt paljon työtä tiedon avaamiseksi ja esimerkiksi avoimen tieteen periaatteiden toteuttamiseksi. On alettu ymmärtää, että avoimuus ja tiedon jakaminen tuottaa yleensä paljon enemmän hyötyjä, kuin haittoja tai kustannuksia. SIKSI onkin hämmästyttävää, että edelleen voidaan törmätä yhteiskunnallisen päätöksenteon ja keskustelun kannalta keskeisten tietojen säännöstelyyn. Tämä herättää huolen siitä, että taustalla on jotain epämääräistä tai epäilyttävää, mikä halutaan salata. Lisäksi herää kysymys siitä ymmärretäänkö, että avoimuudella voisimme valjastaa kaikki kiinnostuneet asiantuntijat ratkaisemaan yhteisiä haasteitamme. Tarvitaan vain tietoa, keskustelua ja lähdekoodi.

Jussi Nissilä

toimitusjohtaja, TIVIA