Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi

TIVIA-blogi on blogi, johon TIVIA-yhteisön jäsenet ja IT-vaikuttajat kirjoittavat ajankohtaisista aiheista.

Oletko kiinnostunut kirjoittamaan TIVIA-blogiin? Ota yhteyttä tivia(ät)tivia.fi.

TIVIA-blogin kirjoitukset eivät vastaa TIVIAn virallista kantaa, vaan ne edustavat aina blogikirjoituksen kirjoittajan mielipidettä.

Vahvat kokemukset ja uudet näkökulmat muovaavat kuvaa maailmasta. Astronautit ovat kokeneet maailman toisin nähtyään sen kiertoradalta käsin, ilman vapaamielistä LSD:n käyttöä tarina tietotekniikan kehittymisestä olisi ollut toisenlainen ja tunnetun tieteentekijän vieraileminen koululuokassa on voinut saada aikaan oivalluksia ja ohjata elämää uuteen suuntaan.

Suomalaiset yritykset ovat yli 65 % jäljessä panostuksissa täysin uusien toimialojen, markkinoiden, palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Tilanne näyttää vieläkin huolestuttavammalta, kun tarkasteltavana on yritysten panostukset täysin uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi nykyisten rinnalle laajentamaan tarjontaa. Suomalainen elinkeinoelämä on 75 % jäljessä muuta maailmaa Tekesin ja Teknologiateollisuuden aineistojen pohjalta.

Suomalainen teollisuuspohja on surkastunut ja sen uudelleenkäynnistäminen vaatii aivan uutta teollisuuskapitalismia. Kehittyvässä taloudessa teknologiateollisuus tulee luoda tyhjästä.

Omadata (eng. mydata) on kuuminta digitaalisuuden keskustelua, mitä ”data”-näkökulman ympärillä voidaan harjoittaa. Omadata-keskustelu käynnistyi vuonna 2009. Sen alkuperäisenä tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus hyödyntää ja hallinnoida heidän omaan itseään koskevia tietoja eli dataa. Ylevän ja tärkeän näkökulman tavoitteena on siis henkilökohtaisen datan parempi ja laajempi hyödyntäminen sekä uudelleenkäyttö.

Teknologiasivistys on ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnantoiminnan kehittäminen näkökulmasta olemassa olomme jatkuvuuden perusta. Teknologinen kehitys on jälleen valtavassa teollisessa murrosvaiheessa, jossa lähes kaikkien alojen toimenkuvissa edellytetään luovuutta ja matematiikkaa tai vähintäänkin näitä mahdollistavia teknisiä taitoja tai loogista ajattelua kuten ohjelmistojen suunnittelua. Matematiikasta pitäisikin tehdä Suomessa ylioppilaskirjoitusten pakollinen ja yhteismitallinen aine kuten on jo useissa muissa maissa.

Käynnissä on taloutta ja yhteiskuntaa muuntava informaatioteollisuuden aalto, jonka voimme tunnistaa käsitteiden digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio sanoista. Nämä sanat esiintyvät ja toistuvat yhä useammin arjessa, mediassa ja johtoryhmissä ilman, että ymmärrämme niiden syvällistä luonnetta. Digitalisaatio onkin korvannut uutena sivistyssanana ATK-, IT- ja ICT-akronyymit. Kyse ei ole vain sanoista ja hypestä vaan oikeasti "ohjelmistojen" luomasta uuden tyyppisestä luovasta teknologisesta ”teollisuusvallankumouksesta”.

Tekoälystä on usein kysytty kysymyksiä - alla muutamia vastauksia laajempaan tutkimustietoon perustuen ja kriittisesti uusteollistamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Tekoälykeskustelua ohjaa muutaman globaalin toimijan älylaitteiden ja alustapalveluiden kautta keräämät valtavat tietomäärät. Erityisesti tietojen analysoinnin ympärille luodut kaupalliset palvelut ja liiketoimintamallit, joilla investointia nyt rahoitetaan kaupallistamisen muodossa. Mistä on syvällisemmin kysymys informaatioteollisuuden kehityksen näkökulmasta?

ICT-alan myynnin esteet -tutkimusta on tehty nyt kolmen vuoden ajan yhteistyössä TIVIAn, Ohjelmistoyrittäjien ja Pro Growth Consultingin kanssa viimeksi mainitun vastatessa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Näiden kolmen vuoden aikana on haastateltu kasvokkain noin 50 ICT-alan toimitusjohtajaa ja myyntijohtajaa. Yli 300 alan ammattilaista on vastannut tutkimuksen kysymyksiin. Tutkimus on herättänyt ansaittua huomiota niin alan yrityksissä kuin lehdistössäkin.

Vuoden 2017 megatrendit nousevat yhä voimallisemmin ohjelmistojen mahdollistamista innovaatioista ja muutoksesta perinteisissä liiketoiminnan, hallinnon tehtävissä ja täysin uusissa yllättävissä palvelumuodoissa. Markkinointi kyllä keksii yhä raflaavampia yksinkertaistuksia teknologiselle kehitykselle osana sen arkipäiväistymistä. TIVIA-blogi, kirjoittajana Mika Helenius.

Biohakkerin käsikirjan julkaiseminen 4.11.2016 täytti Savoy-teatterin yli 500 osallistujasta ja linjat 1 700 etäosallistujasta. Some kuumeni aihetunnisteella #biohakkerit. TIVIA-blogi, kirjoittajana Eija Kalliala.