Professional e-Competence in Europe
CEPIS e-Competence Benchmark 2014
Eurooppalaisista ICT-alan työntekijöistä vain 23 prosentilla on tarvittavat valmiudet työhönsä. Suomessa tilanne on vielä hieman huonompi. Tämä ilmenee Euroopan komission teettämästä selvityksestä eurooppalaisten ICT-ammattilaisten osaamistasosta.
Asiantuntijat arvioivat, että Euroopassa saattaa olla jopa 900 000 täyttämätöntä ICT-alan työpaikkaa vuonna 2020. Työmarkkinoilla on selvityksen mukaan ilmiselvä ja paheneva ongelma työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisessa. Työnantajat tarvitsevat uudelleen- tai täydennyskoulutettua työvoimaa.
Suomi keskikastia
Raportin mukaan suomalaisista tekijöistä vain 22 prosentilla on tarvittavat valmiudet nykyiseen työhönsä. Lisäksi ala on yhä hyvin miesvaltainen. Tutkimukseen vastanneista vain 16 prosenttia oli naisia. Osuus oli korkeampi ainoastaan ICT-kouluttajissa, projektipäälliköissä ja digitaaliseen mediaan erikoistuneissa. Näissä rooleissa työskentelevistä neljännes oli naisia.
Suomalaiset digitaalisen median ammattilaiset ovat kuitenkin Euroopan priimaa. Heillä oli kaikilla osa-alueilla eurooppalaista keskiarvoa parempi osaamistaso. Sen sijaan suomalaiset ICT-konsultit ja tietohallintojohtajat eivät selvityksessä loista. Heistä prosentilla on tutkimuksen mukaan työhän vaadittava osaamistaso.
Raportin mukaan alan työvoiman ikärakenne painottuu hieman liikaa vanhempiin työntekijöihin, ja Suomen klusterin tulisi ahkerammin houkutella nuoria. Keskeinen ero eurooppalaisiin kollegoihin on, että suomalaiset ICT-työntekijät työskentelevät keskimäärin suuremmissa organisaatioissa ja heillä on hieman alhaisempi koulutustaso.
Professional e-Competence in Europe 2011 – CEPIS julkaisi tutkimuksen eurooppalaisesta IT-osaamisesta
Cepis (Council of European Professiona Informatics Societies) on julkaissut Euroopan laajuisen tutkimuksensa ”Survey of Professional e-Competence in Europe”, joka koskee eurooppalaisten IT-ammattilaisten osaamista. Suomesta kyselyyn osallistui 251 vastaajaa. Suomen osalta tutkimus tehtiin yhteistyössä Tietotekniikan liiton (nyk. TIVIA) kanssa.
Tutkimuksesta käy ilmi erityispiirteitä suomalaisten IT-ammattilaisten keskuudessa. Suomalaisten vastaajien keski-ikä on useamman vuoden korkeampi verrattuna muihin maihin. Suomalaisten vastaajien keski-ikä tutkimuksessa on 45 vuotta, kun koko Euroopan vastaajien keski-ikä on vain 41 vuotta. Suuri osa suomalaisista vastaajista työskentelee suurissa organisaatioissa ja pienten ja keskisuurten yritysten vastaukset jäivät marginaalisiksi.
Neljäsosa (24 %) suomalaisista vastaajista on naisia, mikä muuhun Eurooppaan (16 %) verrattuna on todella korkea luku. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että suomalaisilla IT-ammattilaisilla on poikkeuksellisen korkea koulutus. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä korkeamman tutkinnon suorittaneita suomalaisista vastaajista on 55 %, kun Euroopan muiden maiden keskiarvo on vain 51 %.
Suomalaisvastaajien tulokset osaamista kartoitettaessa näyttävät huonommalta. Niin kutsuttu ”knowledge-index” on suomalaisvastaajien osalta eurooppalaista keskitasoa heikompi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Yksittäisistä ammattiryhmistä IT Systems Architect -ryhmä erottuu edukseen. Heidän vastaustensa mukaan suomalainen osaaminen on muun Euroopan keskiarvon yläpuolella. Tutkittava joukko on kuitenkin niin pieni, että tutkimuksen perusteella ei voida varmuudella tehdä koko Suomea koskevia yleistyksiä vaan tutkimus antaa tietoa nimenomaisesta tutkitusta joukosta. Tutkimusraportissa ei oteta kantaa siihen mistä tämä keskivertoa huonompi tulos osaamisessa johtuu. Onko kyse siitä, että suomalainen IT-osaaminen on jäämässä jälkeen muusta Euroopasta vai vaikuttaako tutkimustuloksiin suomalaisvastaajien vaatimattomuus omaa osaamista arvosteltaessa.