Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News: Ohjelmistotuotepäällikkö liiketoiminnan uudistajana ja kehittäjänä

Suomalaisen elinkeinoelämän T&K-panokset ovat vain kolmannes kilpailijamaiden panoksista. Suomalaisia yrityksiä vaivaan vakava ohjelmistotuotteistamisen osaamisen ja ymmärryksen vaje. Suomessa ei ole myöskään ohjelmistojen tuotteistamisen ja ohjelmistotuotejohtamisen koulutusohjelmaa. Kansallisesti tilanne on vakava, koska elinkeinoelämän tuottavuuskehitys on kääntynyt laskuun ja tulevaisuuteen suuntautuvat T&K-panokset ovat kansainvälisesti todella heikolla tasolla.

Suomalaisen yrityksen T&K-panostusten keskiarvo on vain 1,5 % kokoluokassa, kun tärkeimmässä kilpailijamaiden vertailuryhmässä se on keskimäärin 3,5 %. Tuotekehityspanokset eri toimialojen näkökulmasta ovat myös merkittävästi jäljessä. Yleisesti voidaankin todeta elinkeinoelämän panostavan neljä kertaa enemmän olemassa olevan liiketoiminnan parannuksiin kuin uuden kilpailukyvyn luomiseen. Tämä tarkastelu nostaa huolen suomalaisen elinkeinoelämän kyvystä kilpailla ja erityisesti ymmärryksen tason tuottavuuden kehittämisestä jalostusasteen nostamisella eli innovaatiolla, joka saavutetaan uusien keksintöjen, kilpailijoita paremman asiakasarvon ja markkinoita tehokkaamman liiketoimintamallin yhteisvaikutuksella. 

Kansainvälisiä tuottavuus ja tuotekehitysasiantuntijoita haastatellessa saakin palautteena, että Suomesta puuttuu tuotejohtamisen osaaminen ja ymmärrys tuottavuuden näkökulmasta. Yritystemme johto on edelleen siinä uskossa, että asiakaskohtainen kertatoimitusmalli synnyttää tarvittavan kilpailuedun. Yhä kilpaillummilla ja kiristyvillä markkinoilla myös asiakkaat hakevat pidemmälle jalostettuja ja edullisempia kokonaisuuksia. Olemmeko kykeneviä kilpailemaan tässä uudella maailmassa? Ohjelmistoissa, mobiilipalveluissa ja tietoliikenteessä olemme jo nähneet tämän kehityksen dramaattiset vaikutukset. 

Suomalaisten yritysten näkökulma tuotejohtamiseen on erittäin suppea, hallinnollinen ja kapea-alainen kansainvälisen tarkastelun näkökulmasta. Tuotejohtamisesta puuttuu liiketoiminnan kokonaisjohtamisen näkökulma. Lähinnä tätä kokonaisvaltaista liiketoiminnan elinkaarinäkökulmaa on tuoteohjelmajohtamisen käsite ja suppeita edustaa tuotehallinnan tarkastelu. Viimeisten kymmenen vuoden aikana myös pelkät ketterän tuotekehityksen johtamisen käsitteet ovat saaneet liian suuren aseman liiketoimintalähtöisen tuotejohtamisen sijaan. Suomessa vallitsee lyhyiden sporadisten hyödyntämis- ja palveluprojektien johtamisen kulttuuri kokonaisvaltaisen ja uutta markkinaa tavoittelevan näkemyksen sijaan.

Ohjelmistotuotepäälliköt ovat yritysten liiketoimintajohtajia, joilla on kokonaisvastuu uuden liiketoiminnan kehittämisestä tuotepohjaisella strategialla. Ohjelmistotuotepäällikön rooli ei ole hallinnollinen vaan liiketoimintalähtöinen ja erittäin kovaa teknistä ja liiketoiminnallista osaamista vaativaa. Osaamisen näkökulmasta puhutaankin ”pii”- tai ”omega”-osaajista, joiden kahta syvää osaamisaluetta yhdistää vankka kokemuksen kattorakenne. 

Laajalla osaamiselle johdetaan koko tuotteen (aineeton tai fyysinen tuote, palvelu tai laajempi järjestelmä, tai jopa ohjelmistoista koostuva digitaalinen alusta) elinkaarta aina liiketoiminta-ajatuksen valmistelusta tuotteen kehittämiseen muuttuvan markkinan kilpailussa.  Ohjelmistotuotejohtamisen osaamisen heikko saatavuus on suomalaisten yritysten tuottavuuskehityksen ja uudistumisen este. Maamme erittäin laaja konsultointiin keskittyvä ohjelmistoala ei tuota tarvittavaa määrää osaamista ollakseen kansallisen osaamisen moottori. Yhdestäkään korkeakoulusta ei löydy ohjelmistotuotteisiin erikoistunutta tutkinto-ohjelmaa.

Globaali ohjelmistotalous kasvoi vuoden 2018 aikana 8 % vuodessa hidastuen hieman. Eurooppa on edelleen maailman eniten ohjelmistoja tuova talousalue. Kokonaisuudessaan ohjelmistoala on 2,5 kertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kokonaismarkkina sekä tietoteknisten laitteiden että ohjelmistojen yhteenlaskettu arvo globaalissa taloudessa on noin 6 triljoonaa euroa ja me Euroopassa ostamme kaiken. Pelkästään globaali ohjelmistoista muodostuva taloudellinen innovaatiorahoituksen intressi jatkuvaan T&K-toimintaan Euroopan osalta on noin yhden triljoonan euron kokoluokassa. Tällä rahasummalla loisi yhteensä 50 miljoona uutta työpaikkaa valmiin ostamisen sijaan.  Valinta on meidän haluammeko luoda työtä vai ulkoistaa omaa talouttamme, kulttuuria ja arvojamme.

Teksti: Mika Helenius

Artikkelilaji: