Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News: Ohjelmistosuunnittelijavaje jo 25 000 korkeakoulutettua

Kansainvälisen IT-yhtiö Googlen tilaaman selvityksen mukaan Suomessa on 25 000 korkeakoulutetun ohjelmistosuunnittelijan vaje Ylen radiouutisten mukaan. Ruotsin johtava teknologiarahoitusorganisaatio VINNOVA kutsuu tätä vajetta valtavaksi – sillä on suora ja välitön vaikutus Suomen kansatalouden tilaan. Miksi asian korjaamiseksi ei tehdä mitään? Miksi keskustelua ohjelmistosuunnitteluosaamisvajeen osalta pyritään välttämään ja kiertämään markkinoinnin trendikäsitteillä? Miksi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei reagoi ja käy tarpeellista vuoropuhelua elinkeinoelämän, kasvuyritysten ja tulevien yrittäjien kanssa? Miksi kukaan ei tee asialle mitään, vaikka osaamisvaje vaikuttaa negatiivisesti kansantalouden vaihtotaseeseen jopa 10 miljardin euron edestä vuodessa?

Tuoreessa Boston Consulting Groupin selvityksessä ja alkuvuodesta julkaistussa Teknologiateollisuuden katsauksessa todetaan Suomen elinkeinoelämän suurimmaksi haasteeksi taloudellisen kehittymisen osalta kyvyttömyys kasvaa ja lisätä jalostusarvoa innovaatioilla. Kansallisella ohjelmisto-osaamisen saatavuudella on suora korrelaatio kansantalouden kykyyn lisätä taloudellista jalostusarvoa, parantaa vaihtotasetta ja edistää merkittävästi yritysten tuotteiden kilpailukykyä. Miksi opetus- ja kulttuuriministeriö ei halua edistää suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tilan parantumista? Herääkin kysymys – onko opetus- ja kulttuuriministeriö pelkästään tieteen ja kulttuurin etuvartioasema? Ovatko Suomen elinkeinoelämän ymmärtämättömyys ja osaamispuutteet tietoisia valintoja, joiden tavoitteena on kasvun ja uudistumisen tyrehdyttäminen. Miksi emme kouluta maailman parhaista nuorista, tulevaisuuden toivoista, maamme elinkeinoelämän uudistajia?

Vastaus edellisiin löytyy tuoreesta kesäkuun alussa julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaamasta ”OECD Research and Innovation Policy Review” -arvioinnista eli Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevasta OECD-arvioinnista. Raportin uhkakuvissa todetaan, että Suomessa ei hyödynnetä ICT-asiantuntemusta kansallista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevassa uudistus- ja kehitystyössä. Valtava osaajapula on luonut maahan johtajuuden osaamistyhjiön, jota yritetään paikata lääkärikunnan termein valelääkärien ja puoskareiden toimesta. Kansantaloudelle uhka on todellinen, sillä Suomen julkiselta sektorilta puuttuu kansallisen tason strateginen ICT-osaamisen, johtamisen ja kyvykkyyden kehittäminen julkisella sektorilla.

Tanskassa vastaavassa Digst-organisaatiossa (www.digst.dk) on 130 huippuosaajaa, joista yli 30 %:lla on ohjelmistoalan yrittäjäkokemusta. Virossa vastaavassa organisaatiossa on 30 huippuosaajaa, joista valtaosa on ICT-alan entisiä pitkän linjan ohjelmistoyrittäjiä, modernin tietohallinnon konkareita ja muissa vastaavissa haastavissa tietojärjestelmien rakentamisen tehtävissä suunnilleen samassa suhteessa.

Tarvitsemme Suomeen strategisen tason FITRE-yksikön (mallina www.mitre.org) yhteiskunnan modernisoimiseksi ja eri ministeriöiden välisen yhteistyön kiihdyttämiseksi. Suomi ansaitsee ammattimaisen, huippuosaamiseen ja tietopohjaan perustuvan, ICT-alan kehittymisen johtamisen. Se on todellista johtajuutta. Valtioneuvoston kanslialla on ollut vuodesta 2015 FITRE-suunnitelma pöytälaatikossa. Digitalisoituva ohjelmistojen tietoyhteiskunta ei kehity ilman uuden ajan substanssi- ja huippuosaamisen hyödyntämistä sen johtamisessa.

Suomi on taantunut strategisen substanssiajattelun ja -ymmärryksen puuttuessa. Menetämme otetta ja tilaisuuksia globaalista taloudesta oikean tasoisen johtamisen osaamisen puuttuessa. Rakenteellinen tietoteknisen globaalin talouden tietämättömyys, ymmärtämättömyys ja piittaamattomuus ovat levinneet kansantaudeiksi, joka on valtava kallis kustannus koko koulutetulle suomalaiselle yhteiskunnalle. Korjataan tilanne pikaisesti, tehdään ryhtiliike ja kutsutaan osaajat apuun, kuten muissakin maissa on tehty.

Teksti: Mika Helenius

 

Artikkelilaji: