Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA Connect: Koodi on uusi öljy – softakehitys on uusi öljyn jalostus

Tietotekniikassa tapahtuu kummia sana- ja käsiteveivejä. Opiskelujen alkuvaiheessa korttilaatikot ja reikäkortit korvattiin magneettinauhoilla ja sitten tulikin jo yllättäen ATK. Amicat, PC:t ja erilaiset pelikoneet vyöryivät sisään kaikkien kaverien koteihin. Osa pääsi hyödyntämään keskuskoneita jo lukiossa ja taisi yksi kavereistani murtautua kansainväliseen satelliittijärjestelmään. Hän onkin ollut hyvissä hommissa sen jälkeen.

Suomea vaivaa tietotekniikan käsitteiden tavoitteellinen sekoittaminen, laimentaminen ja kaappaaminen toiseen merkitykseen. Tietotekniikka rakentuu filosofisesti kahdesta eri näkökulmasta tai oppialasta, jotka kummatkin tukeutuvat toisiinsa eivätkä ole toinen toista parempia tai vaikuttavampia. Se, että joku saattaa puhua datasta uutena öljynä ei varmasti koskaan ole perehtynyt ohjelmistojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Datasta ja sen arvosta puhuvatkin ne, jotka eivät rakenna uusia ”öljyjalostamoita” eli alustatalouden ytimiä.

Tietotekniikka rakentuu kahdesta eri oppisuunnan näkökulmasta. Laajempi ja monitieteisempi ihmisiä ja yhteiskunnan toimintaa palvelevasta suurien ongelmien ratkaisemisen ja uuden rakentamisen näkökulmasta eli ”infologisesta” järjestelmiä luovasta ja dataa tuottavasta opista. Suppeammasta matematiikkaan ja laskennan teoriaan tukeutuvasta sekä dataa hyvin matalalla tasolla ohjelmistoissa hyödyntävästä laskennallisiin ongelmiin rajoittuvasta eli ”datalogisesta” matemaattisesta datan käsittelystä.  Asiakas- ja toimintalähtöisen eli infologisen oppisuunnan näkökulmat korostuvat web-, apps-, online-, palvelu- ja alustatalouden rakentumisessa ja kehittämisessä.

Digitalisaatio, algoritmit, tekoäly, laajennettu äly ja autonominen liiketoiminta ovat seksikkäitä käsitteitä johdon ja päättäjien kielellä. Niin seksikkäitä, että siinä menee pää aivan sekaisin ja ymmärrys katoaa. Sekaisin oleva päättäjä ei saa aikaiseksi muuta kuin vahinkoja, joita muut joutuvat korjaamaan.

Yli 25 vuotta sitten maailmassa oli vain viisi autonomista toimivaa laitetta. Sain opiskella, tutkia ja kehittää niissä hyödynnettyjä eri tekniikan osa-alueita kuten konenäkö, neuroverkot, valon spektrianalyysi, algoritmit, atomianturit, data-analyysi, tilastollinen ennakointi, nopeat tietoverkot ja automaattinen päätöksentekojärjestelmä.  On ollut ilo nähdä näiden eri osa-alueiden päätyminen alle kymmenessä vuodessa teolliseen tuotantoon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehityksen osaksi. Yhtä asiaa en vain voi ymmärtää: miten nämä laajasti teollisessa käytössä olevat teknologiat ovat vasta nyt nousseet Suomessa keskustelun aiheeksi?  Onko koulutusjärjestelmässä todella näin suuria teknologiasivistykseen ja uusteollistamiseen liittyviä ongelmia?

Itsenäisen ja ekologisen softatalouden visionääri,

Mika

 

Artikkelilaji: