Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi: Tuottavuuden ja kasvun osaajavajetta korjataan veistoluokan keinoin

Suomessa on koko yhteiskunnan kehitystä hidastava ja jopa taannuttava ohjelmistoalan osaajavaje. Osaajavajeesta on tullut mittakaavaltaan niin suuri, että onkin aika kutsua ongelmaa kansallisesti ymmärrysvajeeksi, jota voidaan verrata kansantaudiksi. Vuoden 2017 lopussa osaajavaje on n. 10 000 ja kasvanut n. 20 % koko alan työvoimasta. Tulevaisuudessa kiihtyvän eläköitymisen ja globaalin kilpailun johdosta tilanne ei tule parantumaan - elämme uuden tuottavuus- ja osaamistalouden kulta-aikaa.

Tilanteen korjaus pyrkimykset muistuttavat yli-innokkaan hölmöläisen touhukasta sinne tänne suuntautuvaa säntäilyä, kun kaikella tällä toiminnalla ei ole ymmärrystä eikä mitään johdonmukaista päämäärää. Tehdään epämääräistä kaikkea muuta toimintaa kuormittavaa jeesusteippikorjailua 70-luvun veistoluokkaosaamisella.

Ymmärtämättömyyden johdosta käynnistetään selvityksiä, kehityshankkeita ja pinnallisia hyvältä kuulostavia panostuksia ilman isomman kuvan liittymäkohtia tai vaikutuksia ongelmien juuri syihin. Yritämme korjata ongelmaa vanhan maailman keinoin ilman mitään lähitulevaisuuden tuloksia – saati sitten keskipitkällä aikavälillä. Yli 10 vuotta on jo haaskattu ja se on tullut maksamaan yli 30 miljardia kansantaloudellemme.

Turha- ja vääräliike ovat yhteiskunnan resurssien suunnatonta systeemistä haaskausta – pyrkimyksenä ei ole edes oikeaan tietoon ja asiantuntemukseen perustuvat ratkaisut. Pienessä maassa on helppoa ohjata keskustelu mitä ymmärtämättömiä hallinnollisessa valmisteluportaassa ollaan.

Ymmärtämättömyydestä onkin tullut yhteiskuntamme kilpailukyvyn ja tuottavuuden pääasiallinen tuhoaja tai tauti – joka kuluttaa niukatkin varat. Ymmärtämättömyys on modernin teknologiayhteyskunnan häiriötila, joka tuottaa huonoa ja virheellisestä laatua itse sitä ymmärtämättä. Häiriötila, jonka päätösten ja kehityksen seurauksena syntyy virheellisiä ja huonoja tuloksia, jotka vain lisäävät korjaavien toimenpiteiden määrää. Ymmärtämättömyys on yksi tehottoman yhteiskunnan hallinnon jatkuvan paisumisen syy. Syy, joka on helposti hoidettavissa ja korjattavissa, uutta tarvittavaa osaamista systemaattisesti luomalla koulutusjärjestelmän avulla järjestelmähäiriön korjaamiseksi.

Nykytilanteessa osaamisongelmaa pyritään ratkomaan systeemin ulkoisen ja lyhytjänteisten keinojen avulla. Keino valikoimassa valmistelussa ei osata tunnistaa systeemisen häiriötilan eli ymmärtämättömyyden juurisyitä - lähestymistavat ovat lähinnä pikavoittoja yksittäisten näkökulmien ajamina. Yhteiskunnan hallintonäkökulmaan perustuva arviointitoiminta ei kata monimutkaisen teknologiaosaamisesta kehitystarpeita.

Suomella ei ole ohjelmistosuunnittelijaosaajavajeen korjaamiseksi mitään toimenpideohjelmaa, polkua tai tiekarttaa. Alustatalouden kehittämisen näkökulmasta tilanne on todella huono. Alustatalouden kasvuodotukset perustuvat omaan osaamiseen ja tuottavuuskasvuun.

Ymmärtämättömyydestä on tullut kasvun, tuottavuuden ja strategisen uudistumisen este. Osaamista tuottavan ylimmän koulutusjärjestelmän kehittäminen näyttääkin olevan tuuliajolla juuri kasvuun tähtäävän tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta. Yleissivistävä näkökulma ei kykene ymmärtämään talouden realiteetteja – menot on rahoitettava tuloilla ja edes jonkun yhteiskunnassa on synnytettävä tuloja kansantalouden pyörittämiseksi. Eduskunnassa viennin teknologia- ja innovaatio-osaamisen koulutusnäkökulmalla ei ole omistajaa. Teknologia- ja innovaatio-osaamisen edistäminen tippuu valitettavasti sekä sivistys-, tulevaisuus-, turvallisuus- ja hallintovaliokuntien harmaaseen vyöhykkeeseen. Vastuu kehittämistä ei ole kuulunut kenellekään sen jälkeen, kun ohjaus siirrettiin vanhan kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Suomen on otettava IT-johtaminen strategisen tason valtakunnalliseen ohjaukseen. Nykykehityksellä ja ymmärtämättömyydellä kulutamme 500 miljoonaa vuodessa eri hallinnon, soten ja virastojen hankkeissa alihankintaan ilman merkittävää viennin syntymistä. Asiantuntijaselvityksen ja näkemysten mukaan VNK:n alaisuuteen tulisi perustaa erillisvirasto. Erillinen strategisen tason ohjausnäkökulma on maailman parhaiden käytäntöjen mukaista. Strateginen ohjaus on eriytetty operatiivisesta tietojen hallinnoinnista ja käsittelystä. Tästä uudesta mallista on olemassa laaja selvitys VM- ja VNK-avaintoimijoilla. Ilmeisesti julkisella sektorilla on vaikea ymmärtää, kuinka suuresta kansantaloudellisesta kokonaisuudesta on kysymys, sillä 3–6 miljardin summassa on todella paljon yhteiskunnasta kerättyjä euroja vuositasolla.

Osaamisvajeen ratkaisun ydin on kuitenkin uudessa koulutuksessa. Vain uusi koulutus voi korjata systeemisen ymmärrysvajeen ja häiriötilan. Korjauksen avulla merkittävät vaikutukset ovat mahdollista saavuttaa jo 1,5 vuodessa.

Laajan usean hallinnonalan virkamiesryhmän, moninäkökulmaisen elinkeinoelämän edustajakaartin sekä alan järjestöjen selkeä näkemys on, että maamme kaipaa pikaista koulutusjärjestelmän korjausta. Nykyistä yliopistojärjestelmää tulee täydentää kahdella ohjelmistosuunnittelun oppialan uudella näkökulmalla. Ensimmäinen on ns. Linux University, joka tulisi kokoamaan maailman käytetyimmän pilvialustan teknologianäkökulmat ja infrateknologiakoulutuksen yhden katon alle - vaikka maksullisena yliopistona kuten Saksassa juuri kahden vuoden valmisteltu tuloksena avattu uusi Code University. Toisena alustatalouden rakentamisen uusi liiketoiminnan ohjelmistosuunnittelun ja -kehittämisen Hans Andersin Software University, maamme laaja-alaisimman ja verkottuneimman ohjelmistoalan oppi-isän mukaisesti.

Ohjelmistotalouden ymmärtämättömyyden korjauksen suora arvo on n. 3–5 miljardia euroa vuodessa. Uuden koulutusrakenteen ja panostusten kautta globaali uusiliiketoiminnallinen potentiaali on 5–50 miljardia vuodessa. Mikäli emme panosta itse - maamme talouden ulkoistuminen jatkuu yhä kiihtyvällä vauhdilla, veropohja ohenee ja siirtyy yhä suuremmassa mittakaavassa lainsäädännön ulottumattomiin ja kansallinen osaamisvelka vain kasvaa samalla kun uusteollistamisen tulee yhä haastavammaksi.

Tuottavuuden nostaminen ohjelmistosuunnitteluosaamisen avulla ei vaadi kuin pari pientä koulutusinvestointia - jatkuvasti kasvavien korjausinvestointien sijaan. Investoinnit, jotka tuovat maahamme korkean tuottavuuden yrityksiä, työtä ja vaurautta koko yhteiskunnan kestävän talouden kehittämiseen. Tuloksia syntyy nopeasti, jo vuodessa uutta osaamista kasvuyrityksiin, osaajia tukemaan teollista uudistumista, investoinnin tuloksena käynnistyy kymmeniä uusia yrityksiä, saamme vihdoinkin uutta johtamisosaamista oikeiden asioiden tekemiseen - virheiden toistamisen sijaan ja etenkin saamme poistettua koulutuksella yhteiskunnallemme miljardeja euroja maksavan vanhaan maailmaan nojaavan ymmärtämättömyyden vaivan.

Mika Helenius
toiminnanjohtaja
TIVIA

 

Lisää uusi kommentti