Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi: Luovuus, monialaisuus ja matematiikka talouskasvun mahdollistajana

Talouskasvun mahdollistajana ja keskiössä on viimeiset sata vuotta ollut teknologinen kehitys. Teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen ovat mahdollistaneet korkean elintason, hyvinvoinnin, terveyden ja kestävän kehityksen toteuttamisen. Teknologiasivistys on ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnantoiminnan kehittäminen näkökulmasta olemassa olomme jatkuvuuden perusta. Teknologinen kehitys on jälleen valtavassa teollisessa murrosvaiheessa, jossa lähes kaikkien alojen toimenkuvissa edellytetään luovuutta ja matematiikkaa tai vähintäänkin näitä mahdollistavia teknisiä taitoja tai loogista ajattelua kuten ohjelmistojen suunnittelua. Matematiikasta pitäisikin tehdä Suomessa ylioppilaskirjoitusten pakollinen ja yhteismitallinen aine kuten on jo useissa muissa maissa.

Globaali talous valloitetaan luovuudella ja hallitaan ohjelmistoilla

Globaali talous ja yhteiskuntamme kehittyy yhä voimakkaammin ohjelmistojen varassa. Ohjelmistojen ja ohjelmistojärjestelmien kehittämiseen liittyvä luovasuunnittelu ja -tekninen osaaminen ovat muodostumassa kilpailukyvyn kannalta aivan ratkaisevaksi osaamiseksi. Monimutkainen ja nopeasti kehittyvä talous haastaa perinteisen kapean matemaattisen, teoreettisen mallinnuksen ja kapea-alaisen loogisen osaamisen muutoksessa. Tulevaisuuden työmarkkinoilla edellytettävät monialaiset tekniset taidot ja luova ajattelu perustuvat pitkälti loogiseen osaamiseen, ihmisten yhteistoiminnan ymmärtämiseen ja soveltavaan matemaattiseen ajatteluun. Tosin tulemme tulevaisuudessa edelleen tarvitsemaan myös syvällisiä matematiikan huippuosaajia, mutta kehityksen muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi, kompleksisemmaksi ja systeemien verkostoksi laaja-alaisuus ja monitaitoisuus tulevat olemaan vieläkin kriittisempiä osa-alueita elinkeinoelämän pohjan uudistumisen ja laajentumisen näkökulmasta. Suomen tuleekin uudistaa peruskoulun talouskasvua käsittelevä opetussuunnitelman osa-alue, koska siinä ei käsitellä teknologisen kehityksen, kaupallisten innovaatioiden ja kestävän talouden kehittämisen näkökulmia yhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta.

TEKin tavoitteena tulisikin olla luovuuden, logiikan ja matematiikan opetuksen vahvistaminen:

  • Matematiikasta tulee tehdä ylioppilaskirjoitusten pakollinen aine kaikille ylioppilaskokeen suorittajille, kuten on maailman laajimmin globaalien mallien mukaisesti: AC, TAS, SAT, ACT, GMAT, PSAT/NMSQT, IELTS, jne.
  • Opettajien luovuuden, logiikan ja matematiikan osaamista ja opetustaitoja on kehitettävä erityisesti alakoulun ylemmillä luokilla ja yläasteella.
  • Opettajakoulutuksessa on korostettava teknologiasivistystä ja -luovuutta oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon vaikuttamisen näkökulmasta
  • Yliopistojen tulee muodostaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta edistäviä, teknologiasivistystä ja yrittäjyysopetusta edistäviä professor of practice, lehtori- ja opettajaurapolkuja

Suomen uusteollistamisen haasteena on muutoshitaus, liiallinen teoreettisuus ja alhaiset t & k -investoinnit

Suomen kehityssuunta on todellakin huolestuttava, emme osaa muodostaa uuden ajan motivoivaa koulutusta nuorten näkökulmasta. Nuorten osaaminen heikkenee, koska yritämme käyttää opetuksessa kivikautisia menetelmiä, opetuksesta puuttuu oppilaislähtöisyys ja opettamisen taidot. Lukiossa ja yliopistoissa puuttuvat panostukset teknologia-aineiden opetukseen.  Lukiot ja yliopistot eivät tarjoa kiinnostavia tekniikan alaan perehdyttäviä tai siltaa rakentavia kesäohjelmia. Yhteiskuntamme luovan teknisen suunnittelun ymmärrys ja tekniikan kehittämisen merkitys kilpailukyvyn, tuottavuuden ja viennin kehittäjänä ei ole kehittynyt elintasomme mukana.

Suomeen tulisikin perustaa teknologiaopetuksen koulutusohjelmat osaksi uusia monitieteisiä teknillisiä yliopistoja kansainvälisten KTH (Ruotsi), MIT (USA) ja TU Munich (Saksa) mallien mukaan.  Toisaalta yliopistorekrytoinneissa tulee kiinnittää huomiota ja arvostaa oppilasyhteistyön tuloksellisuutta. Tulevaisuudessa opiskelijat valitsevat opettajansa yhä tarkemmalla analyysillä. Epäsosiaalisuus, monialaisuuden puute ja liika teoreettisuus voivat karkottaa ajattelevat ja kriittisesti ympäristöään tarkastelevat milleniaalit.

Veli-Matti Heiskanen

Mika Helenius
toiminnanjohtaja
TIVIA

 

 

 

Lisää uusi kommentti