Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi: Digitalisaation neljä strategista kerrosta

Käynnissä on taloutta ja yhteiskuntaa muuntava informaatioteollisuuden aalto, jonka voimme tunnistaa käsitteiden digitalisaatio-, automaatio- ja robotisaatio-sanoista. Nämä sanat esiintyvät ja toistuvat yhä useammin arjessa, mediassa ja johtoryhmissä ilman, että ymmärrämme niiden syvällistä luonnetta. Digitalisaatio onkin korvannut uutena sivistyssanana ATK-, IT- ja ICT-akronyymit. Kyse ei ole vain sanoista ja hypestä vaan oikeasti "ohjelmistojen" luomasta uuden tyyppisestä luovasta teknologisesta ”teollisuusvallankumouksesta”. Vallankumouksesta, joka on syntynyt olemassa olevan fyysisen maailman rinnalla täysin uutena ihmisen luomana uutena avaruutena, tilana, maailmana ja taloutena. Valitettavasti suomalaisessa kielessä, koulutuksessa ja keskusteluissa emme ole onnistuneet jalkauttamaa ohjelmistokäsitettä digitalisaation strategisesta osaamisena ja kyvykkyytenä. Seurailemme mitä muualla tapahtuu ilman omia panoksi, investointeja ja pyrkimyksiä kilpailla globaalissa taloudessa.

Mistä on kyse, kun puhumme ”teollisesta vallankumouksesta”?

Vallankumouksen mahdollistaja on uusi ohjelmistoihin liittyvät osaaminen, jonka avulla voimme luoda sellaisia asioita, palveluita ja toimintamalleja, jotka eivät ole mahdollisia fyysisessä maailmassa. Kyse on siis osaamisen avulla luotavista uusista tavoista luoda asiakaskokemus käyttöliittymän kautta, kehittää palvelumalleja ja erityisesti uusista ansainnan toimintamalleista, joita fyysinen maailma ei edes ole vielä tunnistanut. Ohjelmistojen vallankumouksessa luomme jatkuvasti kiihtyvällä päivitysten rytmillä maailmaa, jota ei aikaisemmin ole ollut olemassa. Maailmaan, jota ei pystytä kuvaamaan, mallintamaan tai analysoimaan, koska sen muutosnopeus ja kehittymisen vauhti ovat moninkertaisesti nopeammat. Ohjelmistojen toteuttaminen on taidetta - se luo sellaista mitä aikaisemmin ole ollut olemassa ja mahdollistaa kokeilujen kautta täysin uudet todellisuudet. Ilmiö ei ole uusi, vaan sen on tunnistettu muualla jo 80-luvun puolella siis yli 30 vuotta sitten strategisessa kirjallisuudessa ja työpajojen dokumentaatiossa. Suomessa tiede- ja matematiikkapainotteinen koulutusjärjestelmä ei ole seurannut globaalia kehitystä - vaan jäänyt kiinni perinteisiin akateemisiin foorumeihin, käsitteisiin ja markkinoinnin hypetys käsitteisiin.

Miten jäsentää digitalisaation neljä kerrosta?

On hämmentävää lukea kuinka arvostetut akatemiarahoittamat professorit eivät ole perehtyneet ja tunnista jo yli 30 vuotta sitten kuvattuja neljää strategista kerrosta, vaikka tutkimukseen käytetään miljoonia euroja. Kerrokset, jotka ovat kaiken systeemisen liiketoiminta-alustakehityksen ja digitaalisen talouden ydin. Kerrokset, jotka ohjaavat toisiaan ja ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa – ja joiden toteuttamisessa on selkeä logiikka. Toimiva systeeminen kokonaisuuden vaatii sen eriosien ja kerrosten koordinoidun kehittämisen. Neljä strategista kerrosta (arkkitehtuuri) muodostuu: teollisuus, ympäristö, palvelu ja teknologia

Teollisuuskerroksen tai globaalin toimialatason digitalisaatiolla tarkoitetaan yhden strategiassa määritellyn kokonaisuuden strategista kehittämistä, hallintaa ja ohjausta. Digitalisaatiossa yrityksen tavoite tulee aina olla korkeimman tason saavuttaminen ja uuden teollisen toimi. Korkeimman tason saavuttaminen vaatii syvällistä ohjelmistotalouden ja -järjestelmäkehityksen ymmärtämistä – näkökulma, joka puuttuu koulutusjärjestelmästämme. Innovaatiokyvyssä siis korostuu uuden rakentamisen ”system-of-system craft & engineering” -taitojen merkitys erityisesti liiketoiminnallisella ja ansaintamallitasolla, jossa toteuttava kokonaisuus tulee olla siis kilpailukykyistä palvelua toteuttava, nopeasti muunneltava ja helposti laajennettavissa. Yrityksen oma sisäinen osaaminen ja kyvykkyys eli organisaation laajempi kokemus uuden rakentamisesta vaikuttavat suoraan investointien tuloksellisuuteen. Suomalaisissa organisaatiossa on merkittäviä haasteista osaamisen puuttuessa jatkuvista ulkoistuksista johtuen. Olemmekin nähneet viimeisen viiden vuoden aikana merkittävän käänteen, jossa julkiset organisaatiot perustavat omia ohjelmistosuunnittelu ja -muotoiluyhtiöitä innovaatioiden kehittämiseksi kustannustehokkaasti. Omat kehitysyksiköt keräävät ja kumuloivat osaamista tehokkaammin pitkällä aikavälillä kuin ulkoistettu toiminta.

Ympäristökerroksen strateginen johtaminen on käytännön toimijoiden orkestrointia osaksi laajaa digitaalista palvelusysteemiä, jossa ns. taustajärjestelmä (alusta eng. platform) mahdollistaa erilaisten palveluiden, laitteiden, koneiden ja muiden ohjelmistojärjestelmien integraation osaksi laajaa kokonaisuutta. Ympäristökerroksen tavoitteena on laaja teollisen tason alustatalousnäkökulma kehittämistä. Alustatalousnäkökulmassa arvoa tuotetaan kunkin ympäristön tarpeiden näkökulmasta joita voi olla asiakkaiden, kumppaneiden, kehittävien, sidosryhmien, tietojen käyttäjien tai muiden toimialasta kiinnostuneiden moninaiset tietotarpeet. Alusta mahdollistaa laajamittaisen tietojen keräämisen rajapintojen käytöstä, tiedoista ja käytöstä. Alustan avulla voimaan muodostaa täysin uusia palvelumalleja yhdistelemällä tietoja ja tuottamalla niistä eri osapuolille arvokasta sisältöä esim. osaksi palvelua tai palvelun tehostamiseksi.

Palvelukerroksessa toteutetaan sekä digitaalisten palveluiden asiakkaalle näkyvät osat, että taustajärjestelmän toiminnot mm. ylläpidettävyys, kehittämisen rajapinnat ja palveluhallinnan toiminnallisuudet. Palveluiden avulla pystytään tuottamaan uutta lisäarvoa palveluiden käyttäjille, mutta myös toteuttamaan tehokasta palveluiden valvontaa esim. koko teknisestä ympäristöstä, verkosta, laitteista ja liitetystä koneista käytöstä. Palvelut mahdollistavat uuden tyyppiset asiakaskohtaiset jakelumallit, käyttökokemukset ja kohtaamiset.

Koko palvelukerros on juuri ohjelmistojen mahdollistaman uuden innovaation tuottamaa ainutlaatuista kilpailuetua. Ohjelmistot tarjoavatkin yritykselle todellisen erottautumisen mahdollisuuden niin koko palvelumallissa, liiketoimintamallissa ja käyttökokemuspalveluiden toteuttamisessa. Palveluiden suunnittelu, testaaminen, validointi, jatkokehittäminen ja päivittäminen on merkittävä ponnistus. Nykyisessä keskustelussa tekoäly nousee esille ns. kaiken ratkaisevana hopealuotina. Tekoäly on tyypillisessä alustatalouden palvelujärjestelmässä vain noin 2-5% kokoluokassa kaikesta erittäin vaativasta suunnittelu- ja toteutustyöstä.

Teknologiakerros on se syvälle piilotettu osa-alue, jossa tuotetaan alustatalouden tekniset valmiudet. Ilman koko ympäristön helppoa kehittämistä, luotettavuutta, skaalautuvuutta ja turvallisuutta ei digitaalinen yritys tule saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteita. Teknologia kerroksen kehityksen tuloksena luodaan ylempien kerrosten tuottavuus välineet, menetelmät, rajapinnat ja joustavuus, jonka avulla koko alusta kehittäminen on ketterää ja nopeaa.

Suomessa digitaalisen alusta-, palvelu- ja ohjelmistotalouden tutkimus ja opetus ovat vielä lähtökuopissa. Erityisenä haasteena on pääkaupunkiseudun erittäin huolestuttava tilanne ja painottuminen kapeille tekoälyn ja teollisen internetin näkökulmille. Huolestuttavan moni yliopisto harhailee perinteisessä teorioiden, tietoliikenteen ja laitteiden maailmassa ilman merkittäviä panoksia strategisten kerrosten osaamisen ja ymmärryksen synnyttämiseksi Suomeen. Yritysten rekrytoimat Chief Digital Officer (CDO) eivät ole pystyneet ratkaisemaan osaajavajetta roolien painottuessa lähinnä nopeiden pikavoittojen saavuttamiseen valmiiden ratkaisujen hyödyntämisen avulla ilman merkittävää pysyvän kilpailuedun luomista.

Neljän digikerrosten strateginen osaaminen on organisaation ydinliiketoimintakyvykkyys ja tämä tietämys on ollut tarjolla jo yli 30 vuotta julkisissa lähteissä, joita ei Suomessa käytetä edes yliopisto-opetuksessa.

Veli-Matti Heiskanen

Mika Helenius
toiminnanjohtaja
TIVIA

 

 

 

Kommentit

Comment: 
Älähän nyt, kyllä minulla on ollut 30v tätä tematiikkaa opetuksessa ja tutkimuksessa, mutta myönnän, että vähemmistöön on jääty ns. isossa virrassa. Mutta tähän sopii se klassinen tokaisu, joka kuvaa koko muutoksen vaikeutta: "Eteenpäin, sanoi mummo lumessa" Katso "Ketterä digitalisaatio" Ruohonen, M., Mäkipää, M. & Ingalsuo, T. (2017) http://www.uta.fi/sis/cis/research_groups/circmi/fi/uutiset.html Tai e-julkaisuna http://www.e-julkaisu.fi/uta/kettera_digitalisaatio/ t. Mikko Ruohonen

Lisää uusi kommentti