Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi: Biohakkerointi, terveysongelmien yksilöllistä ehkäisyä

biohakkeri
yhdistää itsen luontoon
laitteet peileinä

teknologian
uudet mahdollisuudet
terveystietoon

uteliaisuus
nostaa meidät tutkimaan
luomaan tulevaa

Biohakkerin käsikirjan julkaiseminen 4.11.2016 täytti Savoy-teatterin yli 500 osallistujasta ja linjat 1 700 etäosallistujasta. Some kuumeni aihetunnisteella #biohakkerit.

Sam Inkinen muistutti, että tiiliskivimäisen kirjan tekeminen on vaatinut työtunteja, kärsivällisyyttä ja akateemista tarkkuutta. Kirja esineenä jää olemaan.


Olli Sovijärvi, Teemu Arina ja Jaakko Halmetoja

Kirjan kirjoittajat Teemu Arina, Olli Sovijärvi ja Jaakko Halmetoja heittäytyivät lavalle keskustelemaan. Mistä biohakkeroinnissa on kysymys? Siitä, että ihminen voisi olla yhteydessä itseensä ja luontoon. Teknologia tarjoaa siihen uusia mahdollisuuksia. Teknologia ei ole mikään uusi asia, jo silmälasit ja maanviljelys ovat teknologiaa. Teknologia muuttaa, syventää ja laajentaa havainnointiamme.

Termi biohakkeri viittaa mielen ja kehon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, tekemistä ylläpitäviin tunteisiin, sillan rakentamiseen ihmisen ja luonnon välille ja terveysongelmien yksilölliseen aitoon ennaltaehkäisyyn. Teknologia on inhimillistä; muokkaamme tarvitsemiamme työkaluja, jotka puolestaan muokkaavat meitä. Mikä on se 20 %, joka tuottaa 80 %?

Suomen nykyinen terveydenhoitojärjestelmä ei ole terveyden vaan sairaan hoitoa. Ihminen on organismi, joka koostuu muista organismeista. Jos polvi kipeä, niin ongelma tuntuu koko organismissa. Ihminen on sitä mitä hän syö. Suoliston solut uudistuvat parissa kuukaudessa. Hapen puute väsyttää. Mitä bakteereita on ympärillämme? Ihmiskehossa on enemmän bakteereita kuin soluja, ja tarvitsemme niitä terveytemme ylläpitoon.

Ihminen on osa universumia ja hänen pitää elää symbioosissa luonnon kanssa. Suolistomme on kuin puun juuret. Henkilöt, joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa, muovaavat meitä. Mikro-ja makrotasojen välillä on yllättäviä linkkejä. Sama informaatio on pienessä ja suuressa organismissa, kaikki ovat yhteydessä kaikkeen.

Laitteet ovat peilejä, joilla tulemme entistä tietoisemmiksi itsestämme. Ne ovat uudenlainen polku valaistumiseen, johon pyritään joogan ja meditaation monituhatvuotisessa perinteessä. Biohakkerin käsikirja on ihmisen kadonnut käyttöopas. Sen tekeminen vei aikaa, varsinkin, kun tiede ja teknologia kehittyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla ja lisäävät jatkuvasti ymmärrystämme ja mahdollisuuksiamme.

Biohakkerin käsikirjan kirjoittaminen on tarjonnut työn oheen virkistävän sivuprojektin, johon on kuulunut mökkeilyä, avantouintia ja yhdessä kokkaamista ilman aikatauluja. Kirjoittajat ovat oppineet viihtyen edutainment-hengessä.  Stressi ei tapa vaan konteksti, joka puristaa. Kirja on joukkorahoitettu omakustanne, johon yksikään kustantaja ei ole päässyt sanelemaan mitään. Yli viisisataasivuisen kirjan paperi on laadukasta. Lotta Viitaniemi on laatinut tekstiä täydentävät havainnolliset kuvat.

Anssi Sovijärvi, joka on tarkistanut kirjan liikuntaosion, kertoi tarjonneensa kirjan työstämiseen rauhallisen tilan perheen kesämökillä Sysmässä. Hän kiitti kirjan perinpohjaista ja monipuolista käsittelyä sekä aforismeja. Erityisesti hän kiitti kuvitusta, kuvaa kahvakuulan etuheilautuksesta, samoin kuvaa fyysisen suorituskyvyn osa-alueista. Usein puhutaan vain kestävyysliikunnasta, mutta kuvassa näkyvät kaikki muutkin osa-alueet.


Katri Saarikivi

Aivotutkija Katri Saarikivi oli tarkistanut kirjan mieliosion. Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jossa tiedon halveksunnasta on tullut hyve. Tieto on arvokasta, koska se synnyttää uutta oppimista. Oppiminen on mielien välinen tapahtuma; sen kuuluukin olla vaikeaa. Älyllisyyden halveksunta on vaarallista, vaikka sitä esiintyy politiikassa niin suurvalloissa kuin Suomessakin. Taloskasvu edellyttäisi uutta ymmärrystä maailman toiminnasta, mutta poliitikot romuttavat vapaan ja kriittisen ajattelun mahdollisuuksia.

Tiede kuuluu kaikille. Se elää siellä, missä on uteliaita ihmisiä. Tieteellinen metodi on pitkälle vietyä arkijärkeä, toistamista, vertaamista ja ajatusmallien kehittämistä. On tärkeää hyödyntää tutkijoiden löytämää tietoa.

Biohakkerin käsikirja on syntynyt perinteisten tutkimuslaitosten ulkopuolella. Se havainnollistaa, miten tiede voi kuulua kaikille. Se tarjoaa kauniin tavan taistella epä-älyllisyyden ihannointia vastaan. Olemme kaikki tutkijoita, suhtaudumme uteliaisuudella ympäristöön ja itseemme. Meistä riippuu, miltä tulevaisuus näyttää. Tehdään siitä yhdessä valoisa!

Katri Saarikiven puheen voi lukea kokonaisuudessaan netistä.

Ravintoasiantuntija Patrik Borg oli tarkistanut kirjan ravinto-osion. Hän totesi, että liikuntatutkijalla on helpompaa kuin ravintotutkijalla, kun kaikkien mielestä liikunta on tärkeää, mutta oikeanlaisesta ravinnosta jokaisella tuntuu olevan oma mielipiteensä. No, syöminen on yksilöllistä eikä asioista tarvitsekaan olla samaa mieltä. Biohakkerin käsikirjassa on paljon hyvää asiaa. Syömisessähän psykologian osuus on puolet.

Genotyyppi-tutkimus etenee, mutta vaikka läpimurtoa odotettiin jo 1990-luvulla, niin se ei vieläkään ei ole lähellä. Geenit, elintavat ja stressi vaikuttavat yksilöllisesti. Mitä ihminen haluaa syödä ja mitä hän on valmis siihen panostamaan? Valitseeko hän helpoimman vaihtoehdon vai innostuuko vaikeimmasta? Näistä kysymyksistä päästään syömisen monimuotoisuuteen. Vai haluammeko keskiverron, jonka ympärillä koko Suomi on levällään molempiin suuntiin? Jotkut ovat syömisessään konservatiiveja, jotkut taas etukenossa kaikkeen uuteen.

Patrik Borg kertoi olevansa kirjoittajien kanssa eri mieltä monista käsikirjassa mainituista asioista – kuten suolasta. Hän hoitaa työssään syömishäiriöitä, mutta käsikirjassa ei oteta kantaa syömishäiriön riskitekijöihin. Käsikirja on etukenossa uuteen; aika näyttää, onko se oikeassa vai ei.

Kirjoittajat totesivat, että kirja on elävä ja sitä korjataan seuraavaan painokseen.

Pitää olla varovainen, ettei ala uskoa omaa roskapuhettaan. Oppisiko ihminen mitään, jos hän kymmenen vuoden kuluttua olisi kaikista asioista samaa mieltä kuin nyt?

Esko Kilpi oli tarkistanut kirjan työosion. Hän totesi, että oli elämässään nostanut enemmän Gin Tonic -laseja kuin kahvakuulia – ja sanoi uskovansa jatkavansa samalla tavalla.

Biohakkerin käsikirja on modernin työn perusteos. Mitä työn hakkerointi voisi merkitä? Teollinen vallankumous muutti työnantajan ja työntekijän suhdetta, synnytti niukkuutta. Teollisella ajalla työntekijästä tuli koneen vaihdettava osa. Alaisena ihminen on aina vähemmän kuin mitä hän muuten elämässään on. Työ on yhteistä ongelmanratkaisua, asioiden kuvaamista yhdessä. Millaisia ongelmia sinä olet kuvaamassa ja ratkaisemassa?


Felix Zenger ja Lauri Wuolio

Tämän päivän tehdas on älypuhelin jokaisen taskussa. Se tarjoaa meille mahdollisuuksia luoda uusia tapoja ja arvoa yhteiskunnassa. Olemme rajattomien uusien mahdollisuuksien äärellä. Meillä on työkalut ajatella ja hakata työ uusiksi.

Tauon jälkeen Felix Zenger esiintyi Kumea Soundin Lauri Wuolio kanssa. Jaakko Halmetojakin pääsi ex tempore räppäämään.

Blogikirjoitus julkaistiin alunperin Eija Kallialan blogissa.

Veli-Matti Heiskanen

 

Eija Kalliala
verkkopedagogi ja tietokirjailija
@eijakalliala

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti