Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

Käyttäjän TIVIA blogi

Ohjelmistoilla on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ollut suurin talouden ja tuottavuuden kasvuun vaikuttava rooli. Tässä analyysissä tarkastellaan ohjelmistojen vaikutusta talouspolitiikan näkökulmasta osana kansantalouden taloudellista kehittymistä laajan "uuden talousajattelun" viitekehyksen kautta.

Suomessa on koko yhteiskunnan kehitystä hidastava ja jopa taannuttava ohjelmistoalan osaajavaje. Osaajavajeesta on tullut mittakaavaltaan niin suuri, että onkin aika kutsua ongelmaa kansallisesti ymmärrysvajeeksi, jota voidaan verrata kansantaudiksi.

Vahvat kokemukset ja uudet näkökulmat muovaavat kuvaa maailmasta. Astronautit ovat kokeneet maailman toisin nähtyään sen kiertoradalta käsin, ilman vapaamielistä LSD:n käyttöä tarina tietotekniikan kehittymisestä olisi ollut toisenlainen ja tunnetun tieteentekijän vieraileminen koululuokassa on voinut saada aikaan oivalluksia ja ohjata elämää uuteen suuntaan.

Suomalaiset yritykset ovat yli 65 % jäljessä panostuksissa täysin uusien toimialojen, markkinoiden, palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Tilanne näyttää vieläkin huolestuttavammalta, kun tarkasteltavana on yritysten panostukset täysin uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi nykyisten rinnalle laajentamaan tarjontaa. Suomalainen elinkeinoelämä on 75 % jäljessä muuta maailmaa Tekesin ja Teknologiateollisuuden aineistojen pohjalta.

Suomalainen teollisuuspohja on surkastunut ja sen uudelleenkäynnistäminen vaatii aivan uutta teollisuuskapitalismia. Kehittyvässä taloudessa teknologiateollisuus tulee luoda tyhjästä.

Omadata (eng. mydata) on kuuminta digitaalisuuden keskustelua, mitä ”data”-näkökulman ympärillä voidaan harjoittaa. Omadata-keskustelu käynnistyi vuonna 2009. Sen alkuperäisenä tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus hyödyntää ja hallinnoida heidän omaan itseään koskevia tietoja eli dataa. Ylevän ja tärkeän näkökulman tavoitteena on siis henkilökohtaisen datan parempi ja laajempi hyödyntäminen sekä uudelleenkäyttö.

Teknologiasivistys on ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnantoiminnan kehittäminen näkökulmasta olemassa olomme jatkuvuuden perusta. Teknologinen kehitys on jälleen valtavassa teollisessa murrosvaiheessa, jossa lähes kaikkien alojen toimenkuvissa edellytetään luovuutta ja matematiikkaa tai vähintäänkin näitä mahdollistavia teknisiä taitoja tai loogista ajattelua kuten ohjelmistojen suunnittelua. Matematiikasta pitäisikin tehdä Suomessa ylioppilaskirjoitusten pakollinen ja yhteismitallinen aine kuten on jo useissa muissa maissa.

Käynnissä on taloutta ja yhteiskuntaa muuntava informaatioteollisuuden aalto, jonka voimme tunnistaa käsitteiden digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio sanoista. Nämä sanat esiintyvät ja toistuvat yhä useammin arjessa, mediassa ja johtoryhmissä ilman, että ymmärrämme niiden syvällistä luonnetta. Digitalisaatio onkin korvannut uutena sivistyssanana ATK-, IT- ja ICT-akronyymit. Kyse ei ole vain sanoista ja hypestä vaan oikeasti "ohjelmistojen" luomasta uuden tyyppisestä luovasta teknologisesta ”teollisuusvallankumouksesta”.

Tekoälystä on usein kysytty kysymyksiä - alla muutamia vastauksia laajempaan tutkimustietoon perustuen ja kriittisesti uusteollistamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Tekoälykeskustelua ohjaa muutaman globaalin toimijan älylaitteiden ja alustapalveluiden kautta keräämät valtavat tietomäärät. Erityisesti tietojen analysoinnin ympärille luodut kaupalliset palvelut ja liiketoimintamallit, joilla investointia nyt rahoitetaan kaupallistamisen muodossa. Mistä on syvällisemmin kysymys informaatioteollisuuden kehityksen näkökulmasta?

ICT-alan myynnin esteet -tutkimusta on tehty nyt kolmen vuoden ajan yhteistyössä TIVIAn, Ohjelmistoyrittäjien ja Pro Growth Consultingin kanssa viimeksi mainitun vastatessa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Näiden kolmen vuoden aikana on haastateltu kasvokkain noin 50 ICT-alan toimitusjohtajaa ja myyntijohtajaa. Yli 300 alan ammattilaista on vastannut tutkimuksen kysymyksiin. Tutkimus on herättänyt ansaittua huomiota niin alan yrityksissä kuin lehdistössäkin.