Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

Ohjelmisto-osaaminen Suomen talouskasvun ja uudistumisen jarruna – vuonna 2020 Suomesta puuttuu 15 000 ohjelmistoammattilaista

Suomessa tarvittaisiin heti 7 000 uutta ohjelmistoammattilaista ja laskelmamme mukaan tämä tarve kasvaa noin 3 800 henkilöllä vuodessa. Tarvetta täyttämään valmistuu yliopistoista vuosittain vain 1 100 ICT-osaajaa, joista varsinaisia yliopistotason ohjelmistosuunnittelun ammattilaisia on alle 300. Ohjelmistoalan työvoimapula on merkittävä este Suomen menestykselle ja talouskasvutavoitteiden toteutumiselle eikä pula koske vain ohjelmistoalaa vaan koko yhteiskunnan uudistumista. Etenevän digitalisaation vuoksi mittava ongelma on kasvun ja kehityksen todellinen este lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Digitalisaatio on yksi liiketoiminnan kehittämisen ja yritysten menestymisen tärkeimmistä tekijöistä kaikilla toimialoilla ja julkisella sektorilla. Digitalisaatio tarkoittaa käytännössä ohjelmistojen rakentamista, jatkuvaa uudistamista ja käyttöä toiminnan radikaaliin uudistamiseen riippumatta siitä, käytetäänkö apuna data-analyysiä, tekoälyä tai 5G-teknologiaa. Ohjelmoitavan talouden ja yhteiskunnan suurin hidaste on pula ohjelmisto-osaajista niin johtajista kuin suunnittelijoistakin.

Oma laskelmamme, osaajien tarpeen kasvu 3 800 henkilöä/vuosi, perustuu ohjelmistoammattilaisten kansallisesti arvioituun lukumäärään (n. 70 000 työpaikkaa) sekä alan vuotuiseen yli 7 % liikevaihdon kasvuun, joka lisää tarvetta varovaisesti arvioiden 2 800 henkilöä vuodessa. Lisäksi kansainvälisestä asiantuntijakysynnästä johtuva maastamuuton nettovaikutus on noin -300 henkilöä vuodessa ja eläköitymisen vaikutus vuositasolla noin -1 000 henkilöä. Valmistuneiden diplomi-insinöörien ja maistereiden määrä perustuu yliopistojen ohjelmistoalan professorien tuoreeseen laskelmaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkintotilastoihin. Laskelmasta puuttuvat ammattikorkeakoulut ja vielä valmistumattomat opiskelijat, mutta osaamistarpeen vajeeseen tällä ei ole merkittävää tai tilannetta muuttavaa vaikutusta tehtävien vaativuudesta johtuen. Lisäksi kolmannes yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneista on kansainvälisiä opiskelijoita, joista vain noin 50 % jää Suomeen ja tohtorikoulutettavista vieläkin pienempi osa. Suomalainen tohtorikoulutettava alkaa olla jo harvinaisuus ohjaajien puuttuessa. Suomi on menettämässä otteen ohjelmistojen mahdollistamassa teollisessa muutoksessa.

Nämä tosiasiat osoittavat, että ohjelmistoalan pitkään jatkunut tyydyttämätön osaajatarve on jo tällä hetkellä Suomen menestyksen, uudistumisen ja talouskasvun jarru – eikä vain ohjelmistoteollisuudessa vaan nopean digitalisoitumisen vuoksi uhka lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueille. Näillä varovaisillakin laskelmilla näyttää väistämättömältä, että osaajapula on vuonna 2020 varovaisestikin arvioiden 15 000 henkilöä. ”Osaamisvajeen kansantaloudellinen kustannus on vuositasolla noin 3–4 miljardia euroa.” arvioi TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius, joka on yksi maamme keskeisiä tietotekniikkavaikuttajia.

Jollei välittömiin toimenpiteisiin ryhdytä esimerkiksi ohjelmistoammattilaisten kouluttamiseksi, hukkaamme merkittävästi Suomen elinkeinoelämän kasvupotentiaalia ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Tommi Mikkonen, professori, Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto
Markku Oivo, professori, Oulun yliopisto
Kari Smolander, professori, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Pasi Tyrväinen, professori, Jyväskylän yliopisto
Ville Leppänen, professori, Turun yliopisto
Mika Helenius, toiminnanjohtaja, TIVIA ry

TIVIA on vuonna 1953 perustettu suomalainen ICT-alan riippumaton keskusjärjestö, jonka tehtävänä on edistää koko ICT-alan kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. TIVIA on asiakaslähtöisen ajattelun eurooppalainen edelläkävijä. Vuodesta 1953 lähtien TIVIA on yhdistänyt sekä kaupallisen että tietoteknisen näkökulman toiminnassaan. Puolueettomuudella varmistetaan laaja-alainen kaikkien suomalaisen yhteiskunnan eri näkökulmien hyödyntäminen ICT-alan kehityksen tarkastelussa. www.tivia.fi

Lisätietoja: Mika Helenius, 0400 264 432, mika.helenius(at)tivia.fi

 

Artikkelilaji: